Huhtikuu 3, 2012 – 1:06 pm
Toivo on pitkälti yli seitsemänkymmenen, kymmenen senttiä minua lyhyempi ja hänellä on tummansiniset terävät silmät. Hän asuu yksinään suuressa huoneistossa, joka on täynnä arvokkaita huonekaluja ja muuta tavaraa. Siellä on aina hieman hämyistä paksujen verhojen takia ja paljon kuivattuja ruusuja. Huoneistossa on ruusujen ja pölyn sekainen paikallaan pysyvä tuoksu. Toivo ymmärtää elämän kauneuden päälle. Hän [...]
Heinäkuu 4, 2011 – 7:55 am
Täällä en ole omalla luonnollisella kasvupaikallani omien lajitoverieni keskellä. Olen lämpimämpien seutujen kasvi. Neulaseni ovat pehmeitä eivätkä kestä talven pakkasia, kuten sitkeämpien paikallisten lajitoverieni neulaset. Minut on tuotu tänne, istutettu tähän paikkaan, tähän puutarhaan. Työnsin juureni syvälle maahan ja päätin yrittää. Minulla on nyt oma kasvupaikkani, tilaa ympärilläni ja saan kasvaa oman suunnitelmani mukaan. Minä [...]
Toukokuu 11, 2011 – 2:11 pm
James Hillman sanoo kirjassaan Soul’s code: “Oaks bear acorns and, but acorns are pregnant with oak.” Tämän voisi suomentaa vaikka: Tammissa kasvaa terhoja, mutta terhot kantavat tammia. Hillmanin lause viittaa ajatukseen meistä ihmisistä, että meillä syntyessämme on elämänsuunnitelma, jota tulemme toteuttamaan. Valitsemamme elämänkäänteet tukevat tuota suunnitelmaa, vaikka emme olisikaan tästä tietoisia. Hän kertoo esimerkin henkilöstä, [...]
Tammikuu 26, 2011 – 7:08 pm
Ajatus omasta elämästä väreinä ja muotoina on kiehtova. Elämä väreinä, valoina, varjoina, viivoina, nousuina ja laskuina. Millaisen kuvan tekisin? Minkä värinen oli lapsuuteni? Tai minkä muotoinen oli elämäni, kun aloitin omaa perhe-elämääni, kun lapset olivat pieniä ja työssä oli käytävä. Millaiseen muotoon pukisin sen ajan kiireen ja tunteen, ettei millään ehdi kaikkea mitä pitäisi. Miten [...]
Marraskuu 22, 2010 – 5:31 pm
Ei tunnu missään. Ei huvita. Ihan sama, mitä tehdään. Ihan Sama on puolustus. Minä en ainakaan aio ottaa kantaa. Minä en näytä, en tunne, en anna enkä ota vastaan. Ihan sama, mitä sanotte. Ihan Sama on paksu sumuverho, jonka takaa voin katsella. Ennen pitkää sumu muuttuu kuoreksi, jonka takana voin olla turvassa. Kukaan ei pääse [...]
Kesäkuu 4, 2010 – 8:12 am
Voisiko työnohjauksessa käydä niin, että joskus päästettäisiin pätevyys, tietäminen, osaaminen ja ammattitaito ulos ikkunasta tuulettumaan? Astuttaisiin hetkeksi mielikuvituksen, leikin, tunteiden ja ilon maailmaan. Oltaisiin hetki tässä ja nyt, värien, muotojen ja ihmeen äärellä. Annettaisiin ajatusten lentää, ideoiden itää, hämmennyttäisiin ja yllätyttäisiin. Voisiko käydä niin, että kun hetkeksi unohtaa osaamisen ja tietämisen, voikin tilalle löytyä tekemisen [...]
Marraskuu 23, 2009 – 10:18 am
Olen pieni, ehkä kolme- tai nelivuotias. Muistoni on pieni tuokiokuva matkasta, jonka teimme maatilan pihapiiristä lähistöllä olevalle lähteelle. Muistan, että mukana olivat äitini ja joku muu todennäköisesti tätini. Muistikuvaan liittyy myös puheensorina. Kävelimme metsäpolkua. Oli lämmin päivä, aurinko paistoi ja äidilläni ja tädilläni oli kukalliset kesähameet päällään. Tästä en ole aivan varma, voi olla, [...]
Elokuu 18, 2009 – 4:54 pm
Räiskäisen värit paperille. Heitän materiaalit ilmaan kuin tikut ja katson, miten ne laskeutuvat. Miten paljon energiaa ja voimaa! Tuosta saa muovattua mitä vaan. Ihana vahvuus, kiitos että en ole kadottanut sinua. Muovaan sinusta mieleisiäni paketteja. Sovitan yhteen ja hajotan taas. Synnytän ja hautaan. Kierrätän ja käytän. Levitän ja korjaan. Aina vaan uudestaan ja uudestaan. Joskus [...]
Kesäkuu 24, 2009 – 7:54 am
Laitan musiikin soimaan ja suljen silmäni. Tunnustelen ja kuulostelen kehoani, annan musiikin johdattaa minut liikkeeseen. Miten jalat aistivat lattian, miten varpaat taipuvat, miltä pohkeista tuntuu? Käyn läpi kehoani ja annan sen kertoa tuntemuksistaan. Kun silmäni ovat kiinni saan katseen käännettyä sisäänpäin. Jos kylki tuntuu tiukalta, venytän sitä hieman ja tutkin miten se vastaa liikkeeseen. Annan musiikin houkutella [...]
Toukokuu 18, 2009 – 8:22 am
Perjantaina opiskeluryhmämme oli piknikillä Vuosaaressa meren rannalla. Koska luovuus on aina vahvasti läsnä tapaamisissamme, jokainen sai tehtäväkseen hakea luonnosta jotakin ja palata takaisin viltille. Tuodut esineet olivat puunlastuja, käpyjä, kiviä, rantaan ajautuneita laudanpalasia, männynkuoripala yms. Näitä sitten tutkimme ja havainnoimme. Itse poimin rannalta pienen simpukankuoren, jossa oli molemmat puoliskot tallella. Kuori oli hyvin kevyt ja [...]