Olen jo monen vuoden ajan kutsunut ekspressiivisen taideterapian maailmaa “ihmemaaksi”. Olen antautunut leikille ja mielikuvitukselle, oppinut löytämään ratkaisuja taiteen avulla.
Olen lähtenyt luovalle matkalle, jota joskus voi kutsua myös lumoavaksi matkaksi. Taiteen avulla olen luonut yhteyden sisimpääni ja löytänyt itsestäni iloa ja aarteita, joita en tiennyt siellä olevankaan.
Olen oppinut pysähtymään, kuuntelemaan, viipyilemään ja luottanut siihen, että antautuessani leikkimään taidemateriaaleilla saan aikaiseksi juuri oikean kuvan, runon tai tanssin, jonka äärellä voin ihmetellä. Voin kysyä itseltäni taidetyöskentelyn avulla:
”Mitä minulle kuuluu juuri nyt?” ”Mitä haluan kertoa itselleni?”